Pääkirjoitus 2-3/2010

Total Afrika, c’est ça!

Emme me tosissamme tarkoita ettemme tosissamme
tarkoita että se mitä tulemme sanomaan on totta.

– Ashanti-heimon tarinankertojien aloituslause

Suurin osa, 99 prosenttia, Afrikkaa koskevasta tiedosta on virheellistä.

– Muusikko Fela Kuti

Viisaat sanovat, ettei Afrikkaa voi käsitellä yhtenä totaliteettina. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan. Ja todetaan, että Afrikka on paljon muutakin kuin jalkapalloa. Niin paljon muuta, että käsissämme on Nuoren Voiman 102-vuotisen historian paksuin lehti, todellinen jumbokoon tuplanumero.

Joitakin vuosia sitten otsikoin erään kirja-arvosteluni tässä lehdessä ”Afrikka on kohta in, ellei jo ole” (virke oli peräisin arvostellusta romaanista). Viimeistään nyt näin on.

Suomen taiteen historiassa on tavattu puhua ”Terijoen kultakaudesta”. Ehkäpä kuluvat vuodet jäävät historiaan taiteen suomalais-afrikkalaisena tai täsmällisemmin suomalais-beniniläisenä kautena. Pienessä Länsi-Afrikan rantavaltiossa sijaitseva suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo on ollut merkittävä suomalaisen kulttuurin ”afrikkalaistaja” jo kymmenen vuoden ajan. Helsingin Taidehallissa avautui juuri 10-vuotisjuhlanäyttely ”Huomenta Afrikka!”, jossa on nähtävissä villakaronkäyneiden suomalaisten taiteilijoiden vaikutelmia Afrikasta. Mukana on yksi afrikkalainenkin taiteilija, Beninistä kotoisin oleva Victor Amoussou. Hän on numeromme Teema kuvassa -taiteilija.

Muutenkin Suomi tulvii Afrikkaa. Keväällä Espoon modernin taiteen museossa nähtiin suurnäyttely ”Afrikan voima”, ja Kiasman ARS 11 -näyttelyn teema tulee olemaan afrikkalainen nykytaide. Tänä keväänä aloitti Helsingin afrikkalaisen elokuvan festivaali. Ja kirjoittipa Pekka Haavistokin Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimeksiannosta raportin ”Afrikan tähteä etsimässä”, jossa visioidaan Suomelle kehitysapuajattelun jälkeistä Afrikka-suhdetta – jollaisen esimerkiksi Kiina on jo löytänyt.

Nuori Voima pyrkii kuitenkin todistamaan, vallitsevia tuulia vastaan, että aina ei ole välttämätöntä edes käydä Afrikassa tuottaakseen siitä kelpo impressioita. Seurasimme kirjailija Raymond Rousselin jalanjälkiä, hänhän julkaisi teoksen Impressions d’Afrique (1910, ”Vaikutelmia Afrikasta”), vaikkei ollut koskaan jalallaan astunut kyseiselle mantereelle. (Katkelma teoksesta on julkaistu Nuoren Voiman Mimesis-numerossa 1/1995.) Runoilijakolmikko Tytti Heikkinen, Olli-Pekka Tennilä ja Tuomas Timonen tarjoaa meille näkymiä A:sta Rousselin hengessä.

Freddie Mercury lienee maailman kuuluisin Sansibarilta kotoisin oleva homo, muttei ainoa. Sansibarilaista homoelokuvaa ja -kulttuuria tarkastelee Katriina Ranne, joka on suomentanut lehteen myös homoeroottisista lähtökohdista syntyneen somalirunon. Homoseksuaalisuus on hiljattain noussut kiistakysymykseksi monessa Afrikan maassa: populistipoliitikot kertovat kansalle, että moinen seksuaalinen käyttäytyminen on länsimaista hapatusta, vaikka todellista tuontitavaraa on nimenomaan amerikkalaisten evankelisten kristittyjen masinoima homofobia. Aiheeseen tarttuu tässä numerossa vakioesseistinä aloittava Gerry Birgit Ilvesheimo.

Elokuva- ja teatteriohjaaja Christoph Schlingensief, joka tunnetaan muun muassa elokuvasta ”Saksalainen moottorisahamurhaaja” ja Bayreuthin Wagner-juhlien kumouksellisesta Parsifal-ohjauksesta, on jo useita vuosia ollut Afrikan lumoissa. Nyt hänen suuri näkynsä oopperatalosta Afrikassa on toteutumassa. Savannin keskelle on nousemassa 500 hengen juhlanäyttämö, jonka ympärille on tarkoitus kasvaa laajenevan spiraalin muotoisena kokonainen oopperakylä, afrikkalaiseen elämänmuotoon sulautuva Gesamtkunstwerk. Apunaan Schlingensiefillä on arkkitehtimaailman nuori visionääri, burkinafasolainen Francis Kéré.

Hanke saattaa tuoda mieleen Werner Herzogin elokuvan Fitzcarraldo (1982), mutta varmasti lähempänä fitzcarraldomaista hillittömyyttä oli Villa Karon projekti tuoda Radion sinfoniaorkesteri soittamaan Beethovenin 9:ttä sinfoniaa mustaan Afrikkaan valtameren rannalle! Moni muistaa Clint ”Likainen Harry” Eastwoodin lentäväksi lauseeksi muodostuneen repliikin ”Go ahead, make my day!”. Afrikassa läppä on muuntunut muotoon makmende, josta taas on siinnyt eräänlainen sankari nimeltä Makmende, joka esiintyy myös ensimmäisessä afrikkalaisessa viraalivideossa. Myös tätä on Afrikka.

Ja kaiken sen, mitä tässä ei vielä kerrottu, voi lukea seuraavilta sivuilta.

Martti-Tapio Kuuskoski

P.S. Nuori Voima on Vuoden laatulehti 2010 -kilpailun voittaja. Suuret kiitokset koko avustajakunnalle!

Takaisin

2-3/2010 - Afrikka

2–3/2010 Sisältö

Aristoteles: Sofistiset kumoamiset (ote)

Martti-Tapio Kuuskoski & Laura Lindstedt: Voodoon juhlaa Beninissä

Elina I. Hartikainen: Missä Afrikka? Kenen Afrikka?

Jouni Kaipia: Kirjoitus heistä, jotka ovat todellisia maan arkkitehteja

Tarja Nurmi: Arkkitehti Francis Kéré rakentaa kotimaansa ihmisiä varten ja heidän kanssaan

Martti-Tapio Kuuskoski: Luonnollisen ilmastoinnin tärkeys – Francis Kérén haastattelu

Satu Taskinen: Maailma vapautena – Christoph Schlingensiefin haastattelu

Olli-Pekka Tennilä: Runo

Jaana Seppänen: Senghor – yksinäisen politiikan runoilija

Léopold Sédar Senghor: Runoja

Tuomas Timonen: Runoja

Seikkailijattaria Afrikassa: Isabelle Eberhardt, Beryl Markham, Karen Blixen

Marja Haapio: Aatelistytöstä Saharan nomadiksi

Sanna Nyqvist: Minun Afrikkani – monta Afrikkaa

Aina Bergroth: Paratiisi

Kolme afrikkalaista kansantarinaa: ”Utelias Fembar”, ”Kaksi lapsuudenystävää”, ”Viisas mies ja hullu”

Elina Uotila: Toni Kan Onwordi – seksiä, valheita ja urbaanin keskiluokan elämäntuskaa

Toni Kan Onwordi: Natisevan sängyn yöt

Toni Kan Onwordi: Et voi mennä kotiin, hän tietää

Katriina Ranne: Laulu elämää suuremmasta rakkaudesta

Maxamed Ibraahim Warsame ”Hadraawi”: Onko rakkaus verellä kirjoitettu

James V. Dwalu: Desert in the Forest

Gerry Birgit Ilvesheimo: Afrikka, likiarvoisesti

Peik Johansson: Itä-Afrikka online!

Katriina Ranne: Leikin ja hiljaisuuden kerroksia. Homoseksuaalisuus sansibarilaisessa Surrender-elokuvassa

Tytti Heikkinen: Africa

Leea Pienimäki-Amoussou: Taivaanrannanmaalarin sanoma

Victor Amoussou: Kaikuja Afrikasta: nykytanssi

TEEMA KUVASSA | Victor Amoussou: Échos de l’Afrique: la danse contemporaine

Ilkka Lindstedt: Tayeb Salih – sudanilaisen kirjallisuuden keskeinen modernisti

Tayeb Salih: Wad Hamidin dom-palmu

LEHTIÄ MAAILMALTA

Kirja-arvostelut:

- Berndt Arell: Villa Karo, 10 år (Huomenta Afrikka! Villa Karo 10 vuotta, toim. Matti-Juhani Karila)

- Elina Hirvonen: Etäinen herrasmies afrikkalaisilla teillä (Juha Vakkuri: Afrikan poikki)

- Juha Vakkuri: Nähdä, haistaa, kuunnella (Elina Hirvonen: Afrikasta – muistiinpanoja vuosilta 2007–2009)

- Timo Hännikäinen: Mosaiikki erilaisesta mantereesta (Eero Paloheimo: Tämä on Afrikka)

- Suna Önder: ”Hurjan rohkeuden pikkuriikkisillä pirstaleilla” (Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa)

- Sanni Purhonen: Uhkaavia pilviä (Ros Wynne-Jones: Sade lankeaa)

- Kaisa Kaakinen: Särkyneen maailman palasia (Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta)

- Maaria Rainio: Mustan perinnön eleganssi (Gabriel Mwènè Okoundji: Rukous esi-isille)

- Sanna Nyqvist: Samaa sukua (John Sorenson: Ape)

- Antti Nylén: Ihmisen heikkous (Deirdre Jackson: Lion)

- Aino Rajala: Urbaania afrikkalaiselämää forumien katveessa (Ari Saastamoinen: Afrikan loistavat kaupungit. Elämä roomalaisajan Pohjois-Afrikassa)

- Kristiina taivalkoski Shilov: Orjien ja hottentottien maanosa: Afrikka eurooppalaisten silmin valistusajalla (L’Afrique du siècle des Lumières: savoirs et représentations, toim. Catherine Gallouêt et al)

- Martti-Tapio Kuuskoski: Afrikan kirjallisuus tänään (The Changing Face of African Literature / Les nouveaux visages de la littérature africaine, toim. Bernard De Meyer & Neil ten Kortenaar; Éloïse Brezault: Afrique. Paroles d’écrivains)

Nuori Voima 101 vuotta sitten | Carl Hagenbeck’in ”eläinparatiisi” Hampurissa (8–9/1909)

TAKASIVU | James V. Dwalu: Puhuvat Koirat