Kun tätä numeroa ruvettiin suunnittelemaan, ajattelin että olisi kiinnostavaa käydä läpi mahdollisimman laaja skaala helvettiviittauksia teologisista ja korkeakirjallisista kaikkein arkisimpiin. Arvioin, että haarukka voisi olla suunnilleen Dantesta Koivukylään – valmiissa lehdessä se näyttää olevan Augustinuksesta Slayeriin.

Nykyihmisen näkökulmasta kysymys helvetin kirjaimellisuudesta ei liity niinkään teologiaan, vaan pikemminkin ”1900-luvun helvetteihin”. Metafora on mennyt sijoiltaan, jos sen mieli löytyy suoraan historiallisen kokemuksen tasolta. Toisaalta helvettivertaus laajenee 1900-luvun aikana taiteissa, viihteessä ja jokapäiväisessä kielenkäytössä kuvaamaan lähes mitä hyvänsä.

Kirjallisuuteen vakiintuvat molemmat ääripäät; sekä todistajanlausunnot maanpäällisistä infernoista että läpeensä ironiset, arkiset helvetit. Jälkimmäisiin voidaan sijoittaa yhtä hyvin "ukkosmyrsky pysäköintialueella" (Julian Barnes, 10 ½ lukua maailmanhistoriaa) kuin sinut viettämässä ikuisuutta samassa huoneessa kahden rasittavan ihmisen kanssa (Sartre, Suljetut ovet).

"Paavo Nurmelle helvetti olivat nuo toiset", toteaa Juha Seppälä Suomen historiassa. Grassin Koiranvuosissa kuvataan manala, jossa sata mekaanista Heideggeria täsmentää "pelättimen" käsitettä. Eräässä Kafkan novellissa paimentolaisten kainalosta "aukeaa helvetti".

Itse tämä kielen kyky muodostaa toinen toistaan hämärämpiä ideoita on helvetillistä alkuperää, sanotaan Jaakobin kirjassa. Kieli on jäsenistämme se, jota hallitsemme kaikkein vähiten. "Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta." (Jaak. 3:6.)

Hämmästyttävää on, että helvetin idea säilyttää latauksensa siitä huolimatta, että se voi tulla liitetyksi mihin vain totaalisesta sodasta kesätenttiin. Varsinaiseen ikuiseen kadotukseen uskovat enää harvat, mutta millainen olisi maailma, jossa helvetti muuttuisi vertauskuvana käsittämättömäksi?

Antti Arnkil

4/06 - Helvetti

Sisältö 4/06

KARI FORSSTRÖM: Kylmästä tuonelasta maanalaiseen tulihelvettiin

HEIKKI LÄNSISALO: Vietnamin sota amerikkalaisten konservatiivien painajaisena. Michael Ciminon elokuva Kauriinmetsästäjä

JAKKE HOLVAS: Eräs helppo ratkaisu: musta psykologia

ANTONIN ARTAUD: Katkelmia helvetin päiväkirjasta, Toinen kirje yhteiselämästä (suom. Aina Bergroth)

JOHN BETJEMAN: Slough (suom. Antti Nylén)

MARTTI-TAPIO KUUSKOSKI: Tervetuloa helvettiin – Pariisin pojat Wagnerin Venusta tavoittamassa

JORIS-KARL HUYSMANS: Tannhäuserin alkusoitto (suom. Martti-Tapio Kuuskoski)

ANTTI ARNKIL: Helvetin muunnelmia Hannu Raittilan teoksissa

JAKKE HOLVAS: Itsemurha –  virhe josta oppii

JARKKO S. TUUSVUORI & TOMMI USCHANOV: Painumisen paikka – poimintoja filosofien helvetistä

TEEMU MANNINEN: William Blake, saatananpalvoja

KYÖSTI NIEMELÄ: Kolumni

MIIA TOIVIO: Runoja

KATJA KETTU: Novelli

MIKKO JAKONEN: Kuukauden klassikko

MIKA PÖYHÖNEN: "Raatain luoda nyt meidän vuoro on" – Jyväskylän kaupunginteatterin Tuntematon sotilas

JYRKI HEIKKINEN: Sarjakuva

JOUNI AVELIN & TAPANI KILPELÄINEN: Lehtikatsaus

Arvosteluja:

- Mikko Jakonen: Keinotekoisuuden ja pinnallisuuden puolesta (Oscar Wilde, Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia)

- Eetu Viren: Monadit mainostoimistossa. (Maurizio Lazzarato: Kapitalismin vallankumoukset)

- Herman Raivio: Ellis haamujahdissa. (Bret Easton Ellis, Lunar Park)

- Veli-Matti Huhta: Tie, totuus ja elämä. (Ossi Naukkarinen, Kulkurin kaleidoskooppi & Arto Haapala & Ossi Naukkarinen, Mobiiliestetiikka)

- Janne Kurki: Tapauskertomukset aistittavan läpimurtona. (Sigmund Freud, Tapauskertomuksia)

- Jonimatti Joutsijärvi: Tuolla puolen tarinaa alkaa ääni. (Keijo Virtanen, Leimuava hiljaisuus)

MARTTI-TAPIO KUUSKOSKI: Killing an Arab – Camus’n Sivullisen ongelma