|
|||||||||||
|
Pääkirjoitus 5/2010
Lähete keitin-pajaan
...kuka muukaan olisi voinut käydä sisään laboratorion ovesta? – R. L. Stevenson, Tohtori Jekyll & Mr. Hyde
Laboratorio. Synkkien salaisuuksien, hullujen professorien, salaisten kokeiden tyyssija... Nuoren Voiman Laboratorio-numero ei ole sellainen! Me liikumme vapaasti noista vanhoista keitin-pajoista ja niiden höyryistä myös raikkaampiin ilmanaloihin. Ovi on auki.
Siten ”laboratorio” viittaa numerossamme moniin erilaisiin asioihin, alkemiasta filosofisiin ajattelun laboratorioihin ja kirjallisiin kokeilemoihin. Laboratoriotyö voidaan ymmärtää äärimmäisen kontrolloituna, kaavamaisena ja loogisena tieteellisenä työnä, mutta laboratorio-metaforalla voidaan viitata rennomminkin järjestettyihin koeolosuhteisiin: erilaisia aineksia yhdistellään uudella tavalla ja katsotaan, syntyykö niistä jotain kiinnostavaa uutta.
Numerossamme vanha klassikko, Niksivoima, tekee paluun. Keskiaikaista niksivoimaa löytyy niin idästä kuin lännestä. Opimme, kuinka valmistetaan pikkuihmisiä, homunculuksia (vanha Paracelsuksen resepti) ja kuinka hiuksista uutetaan muut metallit kullaksi muuttavaa eliksiiriä (insha’Allah!). Näitä on turvallista testata myös kotoisissa keitin-pajoissa.
Aforismeja voi pitää eräänlaisina mielen uutoksina, alkemian henkisinä sukulaisina. Timo Salo kirjoittaa aiheesta oman näkemyksensä, ja lisäksi julkaisemme joitakin uusia suomalaisia aforismeja, Salon lisäksi myös kahdelta muulta kirjoittajalta, Tiina Lehikoiselta ja Juha Tahkokalliolta. Numeron klassikkokäännös on Claude Simonin jokseenkin ”kokeellisesti” kirjoittama – Joan Mirón maalausten inspiroima – Bereniken hiukset. Teksti, jossa on 69 ”katseesta koottua runoa”, kuten suomentaja Sampsa Laurinen luonnehtii.
Laboratorio-teemanumerossa on mahdollista käyttää ilmaisua, jota muutoin soisi käytettävän hieman harkitummin: voimme puhua ”kokeellisesta kirjallisuudesta”, vaikka harvoin kirjallisuuteen liittyy konkreettista kokeiden tekemistä. Nuoren Voiman Salongissa aiheesta keskustelevat Markku Eskelinen ja Amorfiaana-romaanista tunnettu Mariaana Fieandt-Jäntti.
Lisäksi julkaisemme kaikkien kotimaisen proosan vähäisestä ”kokeellisuudesta” huolissaan olevien iloksi Fieandt-Jäntiltä uutta tekstiä, Ignis sacer (varjokuva Suomesta) -nimisen romaanin alun. Amorfiaanasta poikkeavia aikoja ja tempoja, muuan muassa. Kokeellisen – tai pikemminkin koetellun – proosan mahdollisuuksista kirjoittaa esseessään myös Laura Lindstedt. Jokohan nyt suomalaisen proosan kentälle syntyisi sellainen luova kollektiivinen tila, joka runoudella on ollut 90-luvun alusta alkaen?
Laboratorio-numeron avaa itseoikeutetusti essee, jossa tarkastellaan OuLiPo-ryhmää. Se on yksi harvoista yhteenliittymistä, joita todella voi nimittää kirjallisiksi laboratorioiksi, joissa kokeellisuus on ollut sananmukaista. Hienoisia OuLiPon jälkiä voidaan löytää myös Hannu Luntialan lipogrammi-kertomuksesta Pois.
Matemaatikko ja runoilija Jacques Roubaud sen sijaan on aito OuLiPo-veteraani. Helsingissä syksyllä vieraillut Roubaud on kirjoittanut Nuorelle Voimalle takakansisonetin ”Laboratoire central”, jonka Jyrki Kiiskinen on koettanut kääntää mahdollisimman täydellisesti otsikolla ”Keskuslaboratorio”.
Martti-Tapio Kuuskoski
P.S. Suurella ilolla onnittelemme pitkäaikaista nuorvoimalaista, Mikko Rimmistä, vuoden 2010 Finlandia-palkinnosta!
|
5/2010 - Laboratorio
5/2010 Sisältö
Juri Joensuu: Laboratorio: kirjallisten kokeilemojen käsitehistoriaa Hannu Luntiala: Pois Laura Lindstedt: Puhutaanpas proosaa! SALONGISSA | ”Sinulla täytyy olla joku systeemi tässä” – Markku Eskelisen ja Mariaana Fieandt-Jäntin keskustelu proosan kokeellisuudesta Mariaana Fieandt-Jäntti: IGNIS SACER (varjokuva Suomesta) Pilvi Porkola: Todellisuus on laboratorio Sampsa Laurinen: Joan Simon vai Claude Mirò? Johdanto Bereniken hiuksiin Claude Simon: Bereniken hiukset Ari Korhonen & Taneli Viitahuhta: Kokemuksen laboratorio: Kant ja esimerkit Petrarca: Alkemiasta NIKSIVOIMA | Paracelsus: Kuinka luon homunculuksen? NIKSIVOIMA | Ilkka Lindstedt: Kuinka uutan hiuksista eliksiiriä, joka muuttaa kaiken kullaksi – sekä muuta arabialaista alkemiaa 800–900-luvulta Timo Salo: Aforismi on kirjallisuudenlajeista tragikoomisin Timo Salon, Tiina Lehikoisen & Juha Tahkokallion aforistisia lauseita TEEMA KUVASSA | IC-98: Aikaikkuna (sarjasta Teesejä yhteiskuntaruumiista) Timo Pankakoski: Modernin laboratorio vai aatteiden pidot: huomioita Weimarin tasavallasta Gerry Birgit Ilvesheimo: Sukupuoli, rotu ja rappio LEHTIÄ MAAILMALTA
Kirja-arvostelut:
- Herman Raivio: Tavallisia ihmisiä epätavallisissa oloissa (Antero - Sanna Negus: Lyhyempi kuin maraton (Mads Gilbert & Erik Fosse: - Herman Raivio: Vallattomista ääriajattelijoista valtapolitiikkaan (Jera Hänninen & Jyri Hänninen: Tuhansien aatteiden maa. Ääriajattelua - Juha-Heikki Tihinen: Leonardo ja hänen maailmansa (Leonardo da - Sanni Purhonen: Kieltä tutkimassa (Kari Aronpuro: Retro 1964–2008, toim. Vesa Haapala & Kari Aronpuro: Kihisevä tyhjä) - Matti Kangaskoski: Elä ja osallistu – C niin kuin communikaatio (Tom - Aki Petteri Lehtinen: Romaanihenkilöstä tuli laboratoriorotta (Anne Barrère & Danilo Martuccelli: Le roman comme laboratoire. De la connaissance littéraire à l’imagination sociologique.) - Martti-Tapio Kuuskoski: Tiedemielen taide: ”Tervetuloa universumin reunalle” (James Robert Brown: The Laboratory of the Mind. Thought Experiments in the Natural Sciences, Second Edition.)
NUORI VOIMA 101 VUOTTA SITTEN: 1909 | Charles Darwin (3–4/1909)
TAKASIVU | Jacques Roubaud: Laboratoire central / Keskuslaboratorio (2010) |
|||||||||
