Nuori Voima on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä ilmeikäs kirjallisuuslehti, jonka avustajakunta koostuu kirjailijoista, kriitikoista, kääntäjistä, filosofeista ja eri alojen tutkijoista. Jokainen numero rakentuu tietyn teeman ympärille.

Lehden päätoimittaja on

Martti-Tapio Kuuskoski

Lehden

toimitusneuvostoon kuuluvat

kriitikko Kyösti Niemelä, esseisti- suomentaja Antti Nylén, kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist, kirjailija- käsikirjoittaja Riikka Pelo, runoilija Eino Santanen, kuvataiteen tutkija Riikka Stewen, kirjailija-dramaturgi Tuomas Timonen, taiteentutkija-muusikko Taneli Tuominen ja mediataiteilija ja -tutkija Kari Yli-Annala.

Älä jää jälkeen!

Tilaa nyt Nuori Voima vuodeksi 2009!

Vuositilaushinta kotimaahan 37 euroa, opiskelijoille sekä Nuoren Voiman Liiton jäsenille 25 euroa.

Pääkirjoitus

Nuori Voima 4–5/2009, Susan Sontag

Tumman ladyn matkassa... musiikki tulee aina väliin

Kaikki vakavan taiteen muodot ovat epäilyttäviä ja vaarallisia

— Susan Sontag

Taide on linkki eri aikakausien välillä

— Alexander Kluge

Uuden Kritiikki-lehden käyntiin polkaisun aiheuttaman burn outin jälkeen – eikä tämä ole metafora – ilmestyy vihdoin Nuoren Voiman kultatuplanumero! Teemana on ”campkuningatar” Susan Sontag. Rakkaalla on monta nimeä: ”beatnikki-Boudicca”, ”kritiikin Paganini”, ”Amerikan kirjallisuuden tumma lady”, ”kaikkein uteliain elossa oleva ihminen”.

Sontag herätti kunnioitusta, mutta myös ärtymystä. Sontag ei säästellyt sanojaan, kun hän esimerkiksi vuonna 1966 kritisoi Vietnamin sodan aikaista Amerikkaa: ”Valkoinen rotu on ihmiskunnan historian syöpä.” Syövästä tuli sittemmin Sontagille elinikäinen kumppani; hän taisteli taudin kanssa kolmekymmentä vuotta, kunnes lopulta kuoli siihen.

Susan Sontag (1933–2004) oli kriitikko, esseisti, kirjailija ja elokuvaohjaaja. Hän kirjoitti ja ohjasi myös näytelmiä. Sontagin lukeneisuus oli omaa luokkaansa; hän oli yksi 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimmistä intellektuelleista ja kulttuurikriitikoista.

Sontag-numerossa liikutaan camp-sensibiliteetistä kärsimykseen. Jostain näiden väliltä luiskahtaa mukaan myös musiikki, kokonaistaideteoksen hengessä. Sontag oli ihmisenä kokonaistaideteostyyppiä. Hänessä yhdistyivät romanttinen viehtymys megalomaanisiin, täydellisyyttä hipoviin kokonaisuuksiin, aistillisen välittömyyden arvostus sekä viileä, pidätelty antipsykologisuus. Hän oli korkearomanttinen ja korkeamodernistinen samaan aikaan, ja kaupan päälle vieläpä klassinen moralisti.

Sontag oli myös ensimmäisiä, jotka sekoittivat häpeilemättä kirjoituksissaan korkean ja matalan taiteen. Taneli Tuomisen Adornoa, Beach Boysia ja Beethovenia yhdistävä tutkielma toteuttaa tätä Sontagin perintöä.

Jukka Kangasjärven Diamanda Galásia käsittelevässä esseessä liikutaan musiikin ja kärsimyksen äärialueilla, ja kärsimys tulee esiin myös Nick Caven luennossa ”Rakkauslaulun salattu elämä”. Myös Nuoren Voiman Salongissa keskustellaan musiikista; vieraina ovat Leea Klemola, Lauri Otonkoski ja Sanna Salmenkallio.

Julkaisemme Sontagin kaksi legendaarista varhaisesseetä, ”Tulkintaa vastaan” (1964) ja ”Muistiinpanoja campista” (1964), jälkimmäisen kuvin ja miniessein kommentoituna spesiaalilaitoksena. Harvinainen herkkupala on Sontagin kirjoittama näytelmä ”Muuan Parsifal” (1990), jossa yhdistyvät Sontagin viehtymys toisaalta Wagnerin taiteeseen ja toisaalta camp-sensibiliteettiin.

Sontag oli ihminen, joka osasi inspiroitua, ja hän myös osasi inspiroida muita. Esikoisrunoilija Jarno Lindemark debytoi Teema kuvassa -palstalla öljyvärimaalauksellaan Inspiratio. Juhana Vähäseltä julkaisemme Susan-sarjan, joka sai alkunsa vuonna 2006, kun Vähänen luki Sontagin lyhytproosakokoelmaa I, etcetera (1978), ja vaikuttui.

”Tuntuu kummalliselta käyttää jonkun kirjailijan puhetta niin kuin käytin Sontagia”, Vähänen kertoo. ”Se on jäljittelyä. Se on hyvin voimakasta vaikuttumista toisen kirjailijan tekstistä ja siihen maailmaan uppoutumista. Käytin Sontagin hahmoa samantapaisesti kuin käytin Alan Turingia esikoiskokoelmassani Cantorin pölyä, siis eräänlaisena etäännyttämis- ja itsen tarkastelukeinona.”

Kun puhutaan Sontagista, ei voida vaieta elokuvasta. Lehden loppupuolella on tälle aiheelle omistettu osio. Sontagin elokuvaesseistä on suomennettu viimeinen, ”Elokuvan vuosisata” (1995). Se on kiihkeä hyvästijättö elokuvakulttuurille sellaisena kuin 1900-luku sen tunsi. Tässä yhteydessä esitellään kolme suurta elokuvaohjaajaa – unkarilainen Béla Tarr, saksalainen Hans Jürgen Syberberg ja venäläinen Aleksand Sokurov – sekä heidän mammuttimaiset teoksensa, joita varhaisen elokuvahulluuden jo ohittanut Sontag piti uuden elokuvan merkittävimpinä saavutuksina.

Kuten kärsimys myös sairaus on teema, jota ei voi ohittaa Sontagia käsiteltäessä. Veteraanivoima-palstalla professori emerita Raili Elovaara (joka aikoinaan perehdytti allekirjoittaneen metaforan ja vertauskuvan erojen saloihin) kirjoittaa Sontagin kahdesta sairausmetaforakirjasta. Antti Nylén pohtii teemaesseessään asian kääntöpuolta: terveyttä vertauskuvana. Tämän osion päättää Sontagin essee ”Simone Weil” (1963), joka on hieno näyte Sontagin taidoista myös lyhyen esseemuodon taitajana.

Jotta ei lipsuttaisi sontagiaanisista ihanteista, tämänkertaisen Nuoren Voiman kirja-arvosteluosastokin on omistettu tyystin Sontagille.

Martti-Tapio Kuuskoski

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuoren Voiman avustajapalkinto 2009 tutkija ja toimittaja Aki Petteri Lehtiselle

Palkintoperustelut:

Aki Petteri Lehtinen on Nuoren Voiman aktiivinen avustaja. Lehtisen työ on luotettavaa ja täsmällistä, tarvittaessa nopeaa; hänen otteensa on ammattimainen. Häneltä luonnistuvat monenlaiset tekstityypit: tulos on aina laadukas, oli kyseessä sitten essee, kirjakritiikki, haastattelu tai vaikkapa lehtikatsaus. Lehtinen debytoi Nuoressa Voimassa 4/2003; silloin kyseessä olivat runot.

Aki Petteri Lehtinen on työssään luova ja paneutuva. Hän on kekseliäs, aloitteellinen ja antaumuksellinen. Tarvittaessa hän on valmis kaivamaan esiin haastateltavia tai puuttuvia faktoja vaikka maailman ääristä. Hän on luontevasti kansainvälinen. Lehtisessä yhdistyy osaava journalisti sivistyneeseen, avoimeen ja tiedonhaluiseen kulttuuriajattelijaan. Sellaiset ovat Nuoren Voiman kaltaiselle kulttuurilehdelle korvaamattomia.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuori Voima -lehdellä

uusi toimitusneuvosto

Uuteen toimitusneuvostoon kuuluvat kriitikko Kyösti Niemelä, esseisti- suomentaja Antti Nylén, kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist, kirjailija- käsikirjoittaja Riikka Pelo, runoilija Eino Santanen, kuvataiteen tutkija Riikka Stewen, kirjailija-dramaturgi Tuomas Timonen, taiteentutkija-muusikko Taneli Tuominen ja mediataiteilija ja -tutkija Kari Yli-Annala.

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Nuoren Voiman puolivuosittainen Kritiikki-lehti alkaa ilmestyä lokakuun alussa!

Nuori Voima -kirjallisuuslehden oheen on perustettu uusi julkaisu. Kritiikki-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ja sen tarkoituksena on lujittaa vuonna 1908 perustetun Nuoren Voiman asemaa ajankohtaisena kirjallisena foorumina.

Lue lisää