Pääkirjoitus 1/08

 

Tämä Nuoren Voiman numero on toimitettu vierailevien päätoimittajien voimin. Erikoisnumeron tarkoitus on osaltaan korvata runouden vuosikirja MotMot, joka kartoitti runoutta vuosina 1994-2006. Kun vuosikirja vähitellen osoittautui tappiolliseksi, kustantamot eivät enää halunneet jatkaa sen julkaisemista.

 

Runouden vuosikirjan kunniakkaiden perinteiden jatkaminen ei ole helppoa. MotMot oli aina muhkea kirja, kun taas Nuoren Voiman yhdessä numerossa tilaa on paljon vähemmän. Paljon tärkeää jää väistämättä pois. Olemme silti pyrkineet luomaan mahdollisimman monipuolisen katsauksen uusimpaan lyriikkaan ja runouden ilmiöihin.

 

Katsauksen alateemana on marginaali, joka innoittikin monia kirjoittajia. Marginaali on hedelmällinen kysymysten synnyttäjä. Onko runous marginaalissa vaikkapa proosaan nähden? Onko Helsingissä asuvilla monopoli ja muilla marginaali, ovatko ”perinteisemmät” runoilijat marginaalissa ”kokeilijoihin” verrattuna tai pieniltä kustantajilta julkaisevat suurten kustannustalojen runoilijoihin nähden? Marginaaleja on monia, niin kuin on runoilijoiden ja tekemisen tapojakin.

 

Erikoisnumeromme on toimitettu tiukassa aikataulussa, ja tilaakin on ollut niukasti käytössä. Numerosta on muotoutunut kirjoittajiensa näköinen. Esitämmekin suuret kiitokset avustajillemme, jotka lyhyessä ajassa ovat saaneet aikaan monia kiintoisia tekstejä, esseitä ja kritiikkejä.

 

Laajuudestaan huolimatta arvosteluosasto ei ole kattava. Osa vuoden 2007 runokirjoista on arvosteltu jo aiemmissa Nuoren Voiman numeroissa, joten niihin ei enää tässä palattu. Lisäksi linjasimme tärkeimmiksi arvosteltaviksi teoksiksi suomalaiset uudet runoteokset ennen käännöksiä ja koottuja runoja. Joillekin kirjoille emme onnistuneet löytämään kriitikkoa, joka olisi ehtinyt työskennellä näinkin hektisessä aikataulussa. Joissakin tapauksissa oli myös vaikea saada tietoa julkaistuista runokirjoista - vastauksia viesteihin tai arvostelukappaleita.

 

MotMotin tavoin numero tuo esiin myös runoilijadebytantteja. Toimitukseen saapui 153 runonippua, joista monivaiheisen arviointiprosessin kautta valikoitui neljä debytanttia. Runouskeskustelusta voi välillä saada sellaisen kuvan, että niin kutsuttu kokeellinen runous olisi saanut merkittävän jalansijan suomalaisessa lyriikassa. Tämä ei juurikaan tullut esiin debytanteiksi pyrkivien kirjoittajien joukossa - selkeästi kokeellisen runouden osuus oli häviävän pieni.

 

Ne, joilla on hieman etäisempi suhde runouteen, saattavat kysellä, mikä on nyt muotia lyriikassa. Millainen ilmaisu edustaa valtavirtaa? Tuntuu siltä, että mitään yhtä valtavirtaa ei edes ole. Jos joku tyylisuunta saa liian hallitsevan aseman, yksilöllisen ilmaisun tila kapenee. Kirjallisuushistoria tarjoaa tästä traagisiakin esimerkkejä.

 

Suomen nykylyriikassa tyylilajien ja tekotapojen kirjo näyttää tavattoman laajalta. Onkin suotavaa, että tämän kaltainen tilanne jatkuu, koska se mahdollistaa lukuisten erilaisten äänien samanaikaisen esiintymisen ja vapaan kehittymisen.

 

Vuotta 2007 luotaavan runouskatsauksen parissa on ollut ilo työskennellä. Kiitos!

 

 

Katariina Vuorinen ja Markku Toivonen

 

 

Takaisin

1/08 - Runous 2007

 

1/08 Sisältö

 

KATARIINA VUORINEN: Painovoiman lakeja ja harjoituksia asentoaistille

MARKKU TOIVONEN: Mediakatsaus: lehdet ja internet

TIMO HÄNNIKÄINEN: Mitä uutta auringon alla?

HANNELE HUOVI: Sukellus marginaaliin

KIRSTI SIMONSUURI: Toiset runot

TUULIA TOIVANEN: Pako Kiinaan - marginaalista fokukseen?

MAILI ÖST: Uusintapainos - lapsenkasvoinen vanhus

MARITTA LINTUNEN: Runokokoelman riivaama säveltäjä

ARTO LAPPI: Kirjoista, käännöksistä

HILJA MÖRSÄRI: Runon rajamailla

JOUNI TOSSAVAINEN: Niin pitkä matka, niin pitkä matka on Stadista periferiaan

PANU TUOMI: My Contribution to Ready-made Poetry

JUKKA KOSKELAINEN: Fetisismi ja teonsana

PHILIPPE JACOB: Linnovaaran tapaaminen ja muita iloja Väinö Kirstinän seurassa

KAISA IJÄS: Runoja

SIRPA KYYRÖNEN: Runoja

SALLA PAKKALA: Runoja

ANNA ELINA TURUNEN: Runoja

 

Arvosteluja:

 

- Seppo Järvinen: Aasien akatemia ja kielen ja tunteiden fraktaalit (Risto Ahti, Ei kukaan)

- Katariina Vuorinen: Yksinäisyyttä voitaikinakuoressa ja elämän parasta aikaa (Marjaana Aumasto, What a Bitch)

- Outi Kaikkonen: Testaa kaaoskestävyytesi (Rita Dahl, Aforismien aika)

- Roo Ketvel: Maisterirunoilijain ensiaskelia (Vesa Haapala, Vantaa; Teemu Manninen, Lohikäärmeen poika)

- Annukka Peura: Vihreä aikapommi (Olli Heikkonen, Jäätikön ääni)

- Rita Dahl: Hallitsemattomia mielikarkuja (Hannu Helin, Godbuy; Ville-Juhani Sutinen, Merkkihenkilön kuolema; Ville-Juhani Sutinen ja Hannu Helin, Neuhickyr)

- Seppo Järvinen: Mahdollisen runousoppi - hullua luovuutta vai sanageneraattorin sattumia? (Ville Hytönen ja Ville-Juhani Sutinen, toim., Poetiikkaa. Seitsemän esseetä runouskäsityksistä)

- Kristian Blomberg: Tosi creative juttu (Lassi Hyvärinen, Riippuvat puutarhat)

- Outi Kaikkonen: Matkalla ajassa ja unessa (Jaakko Hämeen-Anttila, Matkalla Marakandaan)

- Ville-Juhani Sutinen: Aurinko nousee miten sattuu (J.K.Ihalainen, Takaperinlukua)

- Seppo Järvinen: Kahden maan kansalainen (Olavi Jama: Tornionjärvi)

- Niina Hakalahti: Haikean musiikin lohtu (Sanna Karlström, Päivänvalossa)

- Elisa Helenius: Kerttu ja Hannu ihanasti eksyksissä (Riina Katajavuori, Kerttu ja Hannu)

- Kristian Blomberg: Mistä enää tietää mitä teitä runot kulkevat (Karri Kokko, Vapaat kädet)

- Outi Kaikkonen: Pekonia ja munia (Tapani Kinnunen, Englantilainen keittiö)

- Juhani Tikkanen: Köyhän pojan unelmat (Jarkko Laine, Ensimmäinen pastis plataanien alla)

- Niina Hakalahti: Tankarunouden yksinäinen ritari (Arto Lappi, Harakan paja. Mitallisia runoja)

- Ville-Juhani Sutinen: Buddhasta Spedeen (Henry Lehtonen, Kirjanpitäjä, kansojen profeetta. Apokalyptisiä runoja)

- Juha Siro: Sanataide ja rillumareikulttuurin paineet (Juice Leskinen, Sanataiteilija kävi täällä. Juice Leskisen valitut runot 1975-2007; Tommy Tabermann, Runot 1970-2006)

- Jonimatti Joutsijärvi: Kaoottisen muistin todellisia tarinoita (Rakel Liehu, Bul bul)

- Tommi Römpötti: Elokuvallisilla näyttämöillä (Mikko Myllylahti, Amerikkalainen yö ja muita runoja)

- Tuulia Toivanen: Säkeiden peilissä ihminen (Markus Nummi, Balladi tuomitusta presidentistä)

- Seppo Järvinen: Kivun alkumeri - eheä esikoiskokoelma melankoliasta ja tunnistamattomasta ajasta (Raija Paananen, Pimeä äiti)

- Tuulia Toivanen: Minuuden talo, toiseuksien pöytä (Jyrki Pellinen, Rakkautta Pöytävuorella)

- Hannu Waarala: Runon arkeologinen ulottuvuus (Kari Saviniemi, Hevosen muisti)

- Juhani Ahvenjärvi: Kohinaa simpukankuoressa (Helena Sinervo, Täyttä ainetta)

- Ville-Juhani Sutinen: Aistien konservaattori (Olli Sinivaara, Palava maa)

- Hannu Waarala: Suojattomuuden näkymättömät muurit (Inga Sipiläinen, Jos joutuisin valitsemaan. Runoja)

- Outi Oja: Ahdistavia aikuisten satuja (Saila Susiluoto, Missä leikki loppuu)

- Elisa Helenius: Sädehtiviä säkeitä (Miia Toivio, Loistaen olet)

- Seppo Järvinen: Runo puhuu hiljaisuudessa (Markku Toivonen, Kuka yössä herää)

- Leevi Lehto: Sielun luonnottamisesta (Jouni Tossavainen, Kerro)

- Hannu Waarala: Runon draamallinen jännite (Kristiina Wallin, Murtuneista luista)

- Tommi Römpötti: Yksilöllisyyden modernisoitu ylistys (Walt Whitman, Valitut runot)

- Juhani Tikkanen: Meren patinaa (Asko Viholainen, Merellä ei ole muistia)

- Annukka Peura: Viivan arkkitehtuuri (Sinikka Vuola, Orkesteri jota emme kuule)

- Maili Öst: Tutkielma varjoista ja levottomasta valosta (Bo Carpelan, Nya dikter/ Uudet runot; Catharina Gripenberg, Ta min hand, det vore underligt; Katarina Gäddnäs, Vitbok; Lars Huldén, Himmelshögt och vattentätt; Peter Mickwitz, Där bara diset återstår av paradiset; Torsten Pettersson, Jag ser en stjärnä. Ett diktat porträtt av Carl von Linné; Bror Rönnholm, Från en grop i sommaren; Peter Sandelin, Bo vid en flod; Philip Teir, Någonting ur hennes mun faller i min mun; Thomas Warburton, Tid efter annan)