Kritiikki II

Sisällysluettelo »

PÄÄKIRJOITUS

Kritiikin maailmanaika

Tämänkertaisessa Kritiikin numerossa – jos nyt ajatellaan akselia runous-proosa – painotus näyttäisi kallistuvan hivenen runouden suuntaan. Lasten- ja nuortenkirjoistaan tunnettu Hannele Huovi on numeromme kirjailijahaastateltava, ja nimenomaan runoilijana. Kirja-arvosteluissa nostetaan esiin monentyyppistä runoutta, monilta puolilta maapalloa.

Ennen kaikkea kriittisessä tarkastelussa ovat kuitenkin erilaiset runouden hybridit. Kirjallisuudentutkija Kai Mikkonen tarkastelee esseessään kolmea uutta suomalaista runoteosta, joissa kielellinen ilmaisu kohtaa kuvan tavalla tai toisella, miksei kolmannellakin. Runoilija Henriikka Tavin arvioitavana on taas yksi ensimmäisistä suomalaisista videorunokokoelmista (ellei ensimmäinen). Kirjallisuudelle uusia uria puhkoo myös Markku Eskelinen digitaalista sanataidetta käsittelevässä väitöskirjassaan, jonka ansioita arvioi tutkija Juri Joensuu.

Kirjallisuudella – oli sitten kyseessä runous tai proosa – on pyrkimys ylittää kielellisen ilmaisun rajoja, joko aivan uusin välinein tai hieman perinteisemmin, ”paperialustaisin” keinoin. Tämä kertoo lannistumattomasta taiteellisen luomisen halusta. Kuten numeromme suurennuslasisitaatti Kritiikki_sitaatti2vasemmalla vihjaa (kirjoittaja tunnistettaneen?), elämme kuitenkin jo olennaisesti suuren taiteen jälkeistä aikakautta. Elämme kritiikin ja mielipiteiden aikaa. Eräänlainen tunkio tämäkin, kuten Timo K. Mukka lehden avausrunossa ”Musta Hermanni” ja kirjoituksessaan ”Arvostelusta” huomioi.

Mukan vaatimus kirjallisuus- ja taidekriitikolle kuuluu: ”Arvostelijan tulisi olla henkisesti arvosteltavansa yläpuolella, mikä merkitsee sitä, ettei kuka tahansa voi arvostella kenen tahansa teosta.” Kohtuullinen vaatimus, ehkä. Voimme kuitenkin – mikäli olemme riittävissä määrin kotouttaneet romanttisen taidenäkemyksen itseemme – kysyä, mitä taidetta se sellainen olisi, jonka yläpuolelle kaiken maailman kriitikonroikaleet voisivat henkisesti asettua.

Hyvä ristiriita, taiteen ja kritiikin perus-agon! Kunhan jalat pysyvät maassa, samalla kun rakennetaan taivaita. Tätä taiteen ja kritiikin välistä henkistä kilvoittelua pidettäköön voimissaan.

Martti-Tapio Kuuskoski

Päätoimittaja




« Takaisin

Muut numerot: Kritiikki



Kaikki ilmestyneet numerot