Nuori Voima 2-3/2012 - Venäjä, Venäjä, Venäjä

Sisällysluettelo »

PÄÄKIRJOITUS

NUORI VOIMA 2–3/2012, teemana Venäjä, Venäjä, Venäjä

Ainakin kolme Venäjää

 

Käsissämme on jälleen ennätyslaaja Nuoren Voiman numero, 126-sivuinen tuplanumero, tai pikemminkin triplanumero, onhan itänaapurimme Venäjä, pinta-alaltaan maailman ylivoimaisesti suurin valtio, vähintäänkin kolme Venäjää, kuten me suomalaiset hyvin tiedämme.

Kun aikanaan tein päätöksen tästä teemanumerosta, en arvannut millaisiin mittoihin Venäjä-buumi Suomessa vielä kasvaakaan. Tätä kuvaa hyvin kahden viime vuoden aikana ilmestyneiden kirjojen määrä. ”Kävelyllä Pietarissa” -tyyppisten opusten lisäksi on ilmestynyt huomattavan paljon Venäjän poliittista historiaa ja nykytilannetta käsitteleviä teoksia, kirjoja suomalais-venäläisistä kohtaamisista niin sodan kuin rauhan aikana, vanhojen klassikoiden uusia suomennoksia Dostojevskista ja Tolstoista alkaen, uutta kaunokirjallisuutta, sekä proosaa että runoutta.

Hiljattain ilmestyi myös Sofi Oksasen Silberfeldt-kustantamon julkaisema uusintapainos Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristosta. Suomalaisten lukijoiden käyttöön saatiin myös muhkea, lähes 700-sivuinen Venäläisen kirjallisuuden historia, jonka ovat toimittaneet Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma. Tomi Huttusen ja Tintti Klapurin toimittama, venäläistä nykykirjallisuutta esittelevä esseekokoelma Kenen aika? ilmestyy tänä syksynä. Kaiken kukkuraksi meille kieltä taitamattomille tarjolla on Kevyt kosketus venäjän kieleen, jossa Arto Mustajoki valaisee venäläisen sielun arvoitusta venäjän kielen kohtalonomaisten lauserakenteiden ja kieliopin kautta. 

Käsillä oleva Nuori Voima täydentää tätä kaikkea. Emme toki unohda Trotskia, Solženitsynia emmekä Brodskya, mutta yhtä lailla leikkaamme läpi Venäjän historian näkökulmanamme naisten kirjoittama kaunokirjallisuus, tai jo satoja vuosia ideologisesti hunnutettu Gruusia (nyk. Georgia). Jevgeni Bauerin loistavien elokuvamelodraamojen seurasta siirrymme tutkailemaan venäläisen teatterin uusia tuulia. Venäläistä chick lit -kirjallisuutta ja kansallisbolševisti Eduard Limonovin runollisuutta pähkäiltyämme saamme tutustua nuoren polven naisprosaisteihin, Alisa Ganijevan aistillista katutunnelmaa ja Ekaterina Taratutan ontologista vastuuttomuutta huouttaviin teksteihin.

Novelli palaa! -hankkeen novellisteina esittelemme tässä numerossa Rosa Liksomin lisäksi venäläisen uuden realismin edustajan Natalja Kljutšarjovan sekä äskettäin kuolleen, loistavan nykyajan Harmsin, Dmitri Gortševin lyhytproosaa.

Matkamme läpi tsaarinajan Venäjän, Neuvostoliiton ja Putinin postvallankumouksellisen Venäjän ei kuitenkaan olisi mitään ilman runoutta. Tosin en tiedä onko termi postvallankumouksellinen lainkaan sopiva, sen verran kumouksellista liikehdintää Venäjällä on viime aikoina pulpunnut, Pussy Riot on vain yksi esimerkki. Nuori Voima esittelee nuoren runoilijan Anton Otširovin, joka panee vielä punk-aktionistejakin suorasukaisemmin:

Kallis Vladimir Vladimirovitš

Putin! En käy uuvuttamaan Teitä

yksityiskohdilla. Paskaa kaikki.

 

Otširovin ”Israel-runoelma” on herättänyt valtavan skandaalin blogosfäärissä, johon se itsekin ottaa kantaa. Jukka Mallisen sanoin: ”Runoelmassa kirjallisuuden sisäisen ja sen ulkopuolisen aineiston törmäyttäminen yhteen raastaa klassista subjektiivisuutta ja viiltää perinteistä runosilmää.”

Nuorinta runopolvea lehdessä edustaa vuonna 1991 syntynyt Jegor Sergejev. Uzbekkirunoilija Hamdam Zakirovilta saamme lukea aiemmin julkaisematonta materiaalia. Lisäksi lehdessä runoilee sadan vuoden takaa Anna Ahmatovan puoliso Nikolai Gumiljov. Mutta Sergei Stratanovski on kaivautunut pisimmälle menneisyyteen suomalais-ugrilaisia tuntoja varioivine myyttirunoineen.

Omasta puolestani on todettava, että tämän Venäjän-matkan aikana olen oppinut omituisella tavalla rakastamaan Venäjää (voiko Venäjää rakastaa muuten kuin omituisella tavalla?). Ja aivan yhtä lailla venäjää. Kyrillisiä kirjaimia ja niiden translitterointia.

Kun lehti oli jo taitossa, saapui tieto, että myös suomalaisille kirjallisuusihmisille tärkeä tienraivaajarunoilija Arkadi Dragomoštšenko on kuollut. Lehden sivulta 50 löytyy Kaisa Ijäksen suomennos Dragomoštšenkon hienosta runosta ”Вечер”, ”Ilta”.

 

Martti-Tapio Kuuskoski

 




« Takaisin

Muut numerot: Nuori Voima



Kaikki ilmestyneet numerot