Nuori Voima 1/2013 - Runous 2012

Sisällysluettelo »

PÄÄKIRJOITUS

NUORI VOIMA 1/2013, teemana Runous 2012 


Runossa on oltava voimaa tulla kohti. Sen on päästävä tajunnan kiertoradalle. Niin ei useimmiten tapahdu. Tapahtuu jokin onnettomuus. Runo kaatuu lähtötelineissään. Tai sujahtaa lukijan ohi ulkoavaruuteen älykkäämpien elämänmuotojen toivossa.

Tätä lehteä toimittaessamme luimme kymmeniä ja taas kymmeniä vuonna 2012 julkaistuja runokokoelmia. Valitsimme niistä arvosteltaviksi 27. Koetimme miettiä kullekin sellaisen kriitikon, jonka näkemys kokoelmasta olisi erityisen kiinnostava saada. 

Kun lähdimme kokoamaan lehteä, ajatuksemme sen teemaksi oli ”maailmankuva”. Minkälainen maailmankuva runokokoelmasta lukijalle avautuu – sisällön osalta, kielen tasolla? Tarjosimme kriitikoille mahdollisuutta lähestyä runokokoelmia tämän kysymyksen kautta.

Runokokoelmien lisäksi avasimme noin 150 kappaletta Nuoren Voiman Debytoi runoilijana -kilpailuun tulleita kirjekuoria. Valitsimme lehteen kolme debytanttia. 

Aika näyttää.

Lehtemme esseissä käsitellään paljon runoutta, jonka aika on jo näyttänyt kestäväksi. 

Martti Nissinen kirjoittaa sukupolvelta (ja -puolelta) toiselle mehukkuutensa säilyttäneestä ”Laulujen laulusta”. Nissinen valottaa sen kiehtovaa tulkintatraditiota, jossa runoa on luettu niin maallisen kuin taivaallisenkin rakkauden kuvauksena.

Kalle Hiltusen esseessä pääsemme tutustumaan espanjalaisen mystikkorunoilijan Ristin Johanneksen rakkausrunoihin ja hänen omiin selityksiinsä niistä. On ihmeellistä, että juuri mystikko haluaa selittää lukijalle, mistä hänen säkeissään on tarkalleen ottaen kysymys.

Juhani Huttunen opastaa lukijan reggaelyriikan kuvastoon, jossa käytetään Raamattu-viittauksia omapäisen reippaasti. Mistä on oikein kysymys, kun lauletaan esimerkiksi ”rauhan maljasta”, ”minästä ja minästä” tai ”ovesta kurkistelijoista”? 

Petri Järveläisen esseessä pohditaan uskonnollisen esteettistä voimaa. Ja esteettisen uskonnollista. Järveläinen hahmottelee ”Kolmatta testamenttia”, joka voisi ”täyttää niin poeettiset kuin teologisetkin odotukset ja sovittaa uskonnosta eronneen kauneuden jumalan ja kauneudesta eronneen uskonnon Jumalan.” 

Nuoren Voiman vakioesseisti Jaana Seppänen lähestyi lehtemme teemaa T. S. Eliotin säkeitten kautta. Eliotin runot ovat löytäneet tiensä Seppäsen tajunnan kiertoradalle. Miten täällä voi olla? Epävarmana, paljaana, arroganttina, kepeänä, puuteroituna.

Meillä on myös ilo julkaista Kristian Smedsin runomonologi ”Tiedätkö mitä mä vihaan”, Eino Santasen setelirunoutta, taiteilija Niina Lehtonen Braunin tätä numeroa varten tekemä Teema kuvassa -teos ja Johanna Paason katsaus vuoden 2012 runokirjojen fyysisiin ominaisuuksiin. Lisäksi lehden Novelli palaa! -osiosta löytyy kolme erinomaisen erilaista esimerkkiä lyhytproosasta: Jon Fossen ja Lassi Hyvärisen novellien lisäksi tutustumme myös Abu l-’Ala al-Ma’rrin ”jumalaiseen näytelmään” ensimmäisen vuosituhannen vaihteesta. 

Suuri kiitos kaikille Runous 2012 -teemanumeron tekemiseen osallistuneille! Sinulle, hyvä lukija, toivomme nautinnollisia lukuhetkiä ja hyvää alkanutta runovuotta 2013.

Berliinissä ja Helsingissä 26.3.2013

Risto Oikarinen ja Tuomas Timonen

vierailevat päätoimittajat

 




« Takaisin

Muut numerot: Nuori Voima



Kaikki ilmestyneet numerot