Nuori Voima 4/2013 – Novelli

Sisällysluettelo »

PÄÄKIRJOITUS

 

Vaeltavat kertojat

 

Kerro minulle tarina, niin tiedän kuka olet.

— Afrikkalainen tapa tervehtiä

 

 

Richard Wagnerin musiikkidraamat ovat täynnä pitkiä jaksoja, joissa toiminta lakkaa, istutaan alas ja aletaan kertoa tarinoita menneistä. Tällaisia Wagnerin tarinankertojahahmoja ovat vaikkapa Vaeltaja-Wotan Siegfriedissä, kolme nornaa Jumalhämärän alussa ja Gurnemanz Parsifalin ensimmäisessä näytöksessä.

Vastaava tarinankerrontajakso löytyy myös Tannhäuserista, jonka näin eilen Bayreuthissa. Viittaan viimeisen näytöksen kertomukseen Tannhäuserin Rooman-matkasta (Tannhäuser matkustaa Roomaan, jotta saisi paavilta anteeksiannon tekemistään rakkaudensynneistä; ei saa).

Yksi yleinen Wagnerin teoksia koskeva väärinymmärrys on se, että näissä jaksoissa ei ”tapahdu mitään”. Tietenkin tapahtuu; turha toiminta saa väistyä, jotta päästään kuulemaan, mitä tarinan kertojalla on kerrottavanaan. Näin olemme kaikkien kertomusten perustavassa ytimessä.

Tässä lehdessä Walter Benjamin analysoi tarinankerronnan katoamista modernissa maailmassa, jossa sen paikan on ottanut ontologisesti ja epistemologisesti hyvin toisenlainen kerronnan muoto, romaani. Novelli lienee Benjaminin katsantokannassa jonkinlainen tarinankerronnan korvike.

Nuoren Voiman uutena teemaesseistinä aloittaa Kari Hukkila. Myös hän kirjoittaa novellin esihistoriasta, tarinoinnin suhteesta novelliin, ainakin mikäli novelli määritellään Edgar Allan Poen tavoin: ”luetaan yhdellä istumalla”.

Benjaminin näkemyksen mukaan tarinankertojan hahmossa yhdistyvät toisaalta merenkulkija, vaeltaja ja matkalainen, toisaalta kotiseuduillaan pysyvä, paikan perinteen tunteva kerronnan ammattilainen. Benjamin näki näiden elementtien toisiinsa limittymisen paikalleen asettuneen mestarin ja vaeltavan kisällin hahmoissa.

Tänään Festspielhausissa esitetään Lentävä hollantilainen, jonka yhtenä taustatarinana on vaeltavan juutalaisen kertomus. Merkittävin tämän teeman moderni tulkinta lienee Joseph Rothin tutkielma Juden auf Wanderschaft (1927, ”Vaeltavat juutalaiset”) – ja maastaan paenneen Benjaminin kohtalo on yksi traaginen esimerkki tästä aiheesta.

Tällä kertaa tarjoamme Rothilta kuitenkin novellin, jossa tulee esiin hänen kaipauksensa hajonneeseen Itävalta-Unkariin, jonka hän tunsi kodikseen. Heikki Länsisalo esittelee esseessään Rothin tuotantoa tarkemmin. Toinen numeromme Itävalta-Unkarissa syntynyt novellisti on Hermann Ungar, jota on usein verrattu Franz Kafkaan. Hänelle matkustamisessa oli jotain fatalistista ja kauhistuttavaa; hän piti onnellisen elämän ehtona omalla kotiseudulla pysymistä.

Roth, Ungar ja muut tämän numeron novellistit ovat jollakin olennaisella tavalla juuri tarinan kertojia. Sitä ovat italialaisen triadin muodostavat Giovanni Verga, Luigi Pirandello ja Natalia Ginzburg, kuten myös uusiseelantilainen Janet Frame, suomalaisvahvistuksemme Harry Salmenniemi sekä eräänlaisen antinovellin kirjoittanut Salmenniemen vanhempi kaima Harry Mathews. Tarinankertojiksi ovat tunnistettavissa tämän numeron runoilijatkin: Henri Michaux, Fabienne Courtade ja Lassi Hyvärinen.

Vaikka novellit ja tarinat edustavat lyhyttä muotoa romaaniin verrattuna, on kiinnostavaa, kuinka juuri tästä aihepiiristä nousee luontevasti kysymyksiä päättymättömyydestä ja loputtomuudesta. Novelli tai tarina ei päätykään yhden istunnon jälkeen, vaan kenties avaa romaanista poikkeavalla tavalla vapaita polkuja suuntiin, jotka eivät niin vain sulkeudu. Tarinankerronta ja tarinat ovat meille elinehto. Oireellista onkin, että Tuhat ja yksi yötä nousee toistuvasti esiin novellille omistetun teemanumeromme sivuilla.

 

Bayreuthissa 13.8.2013

Martti-Tapio Kuuskoski

 




« Takaisin

Muut numerot: Nuori Voima



Kaikki ilmestyneet numerot