Kritiikki IX

Sisällysluettelo »

PÄÄKIRJOITUS

Esseistisiä kohtaamisia

 

Tällä kertaa Kritiikki pullistelee kirjallisuusesseistä. Venäläisen nykykirjallisuuden huomattavimpiin tekijöihin kuuluva, Sveitsiin emigroitunut Mihail Šiškin aloittaa pohtimalla ei mitään sen vähempää kuin Venäjän perimmäistä olemusta. Šiškinin mukaan maan henkiskulttuurinen ja valtapoliittinen historia voidaan nähdä kahden ”Jumalan asettaman vallan” – tsaarin ja runoilijan (Puškinin) – kohtaamisena.

Nämä ”kaksi Venäjää” – autoritäärinen valta ja luovan hengen vapaa valta – ottavat jatkuvasti mittaa toisistaan. Välillä ne ovat olleet avoimessa konfliktissa, välillä eläneet enemmän tai vähemmän sovussa toistensa kanssa. Kummassakaan tapauksessa demokratiakehitys – käytettäköön tässä tätä nykyään niin suosittua sanontaa – ei ole mennyt niin kuin Strömsössä.

Samaan jatkumoon kuuluvat Šiškinin mukaan ”talviolympialaiset, jotka järjestetään ylimmäisen laskettelijan oikusta subtropiikissa”. ”Jo kisakohteiden rakennustöissä varastettu rahasumma ylittää kaikkien edellisten talviolympialaisten järjestämiskulut yhteen laskettuna”, toteaa Šiškin.

Hyvin toisenlaisesta kohtaamisesta on kysymys Artturi Siltalan esseessä ”Sanoa kaikki”. Siinä kirjoittaja perkaa ja purkaa omakohtaisella otteella Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-teossarjan suosion syitä ja kirjallista olemusta. Missä on se Knausgårdin taika, joka saa lukemista harrastavat aikuiset käyttäytymään kuin ahmimisikäiset varhaisnuoret?

Tässä numerossa keskipisteenä on kuitenkin 80-vuotias suomalainen kirjaklassikko, Volter Kilven Alastalon salissa. Laura Lindstedtin ja Leevi Lehdon perusteelliset – ja kahdesta varsin erilaisesta suunnasta suurteosta lähestyvät – analyysit tarjoavat hyvän kokonaisnäkymän Volter Kilven ajatteluun ja estetiikkaan, jossa modernistinen ja antimodernistinen ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa.

Lindstedtin ja Lehdon kontribuutiot ovat viimekesäisen Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon satoa. Kilven syntymämaisemissa järjestettävä kirjallisuustapahtuma on kesätapahtuma parhaasta päästä: idyllinen ympäristö kohtaa monipuolisen ja korkeatasoisen ohjelmiston, johon kuuluu luentojen lisäksi myös musiikki- ja teatteriesityksiä.

Kritiikin esseetarjontaa täydentävät vielä Erika Laamanen, Emmi Itäranta ja Mikko Jakonen. Laamanen pohtii esseessään tapausta Erkka Filander – kuinka kriitikot ovat ottaneet käsitteen ”romantiikka” selviönä käsitellessään Filanderin esikoisteosta. Emmi Itäranta kirjoittaa kirjallisten tulevaisuuskuvitelmien historiasta, ja vähän niiden tulevaisuudestakin. Mikko Jakonen tekee syväsukelluksen 1900-luvun (post)strukturalismin olennaiseen pohjatekstiin, Alexander Kojèven tulkintaan Hegelin Hengen fenomenologiasta.

Ja vielä se tärkein: pohdittu suomenkielinen kirjallisuuskritiikki. Emme unohda sitä.

 

Martti-Tapio Kuuskoski
päätoimittaja

 




« Takaisin

Muut numerot: Kritiikki



Kaikki ilmestyneet numerot